Suomalaisten työväenopistojen kurssitarjontaan ovat perinteisesti kuuluneet kielet ja kädentaidot. 1990-luvulta alkaen tietotekniikka vakiinnutti asemansa kurssitarjottimella, mutta 2000-luvun alussa suosio lähti hienoiseen laskuun samaan aikaan, kun myös kouluista poistettiin pakolliset ATK-tunnit. Taustalla oli ajatus siitä, että tuleva sukupolvi on diginatiivi eli kasvanut tietokoneiden kanssa, jolloin perinteiselle koulun penkillä tapahtuvalle opetukselle ei olisi enää tarvetta. Työväenopistot säilyttivät kuitenkin ikäihmisille räätälöidyt kurssit, joilla opeteltiin tietokoneen peruskäyttöä. Myöhemmin mukaan tulivat myös älypuhelimet.
2010-luku toi mukanaan uuden tietoteknisen tarpeen: koodaamisen. Edelleen sanan täydellinen merkitys on monille hieman hämärä: kuvitellaan, että koodarit ja hakkerit ovat sama asia ja koodarit ovat entisiä rikollisia, jotka nyt käyttävät taitojaan johonkin hyvään. Todellisuudessa koodaaminen ei ole oikeastaan mitään muuta kuin käskyjen syöttämistä tietokoneelle, jotta se saadaan suorittamaan jokin haluttu tehtävä.
Koodaamisen merkityksestä on puhuttu yhä enemmän ja esimerkiksi Virossa se on kuulunut peruskoulun oppimäärään jo vuosia. Koodarien huutavaa pulaa on pyritty helpottamaan myös muillakin koulutusasteilla. Koodaamisen opettelu on vähän sama asia kuin vieraan kielen opettelu. Varsinkin työväenopistot ovat alkaneet tarjota ohjelmointikursseja aikuisväestölle ja niitä markkinoidaan samoin kuin muitakin työväenopistojen kursseja: lähinnä itsensä kehittämiseksi ja omaksi iloksi.
Kursseja tarjotaan aivan alkeista lähtien ja kohderyhminä ovat niin koululaiset kuin ikäihmisetkin. Lähtötaso tosin painottuu alkeisiin ja jatkokursseihin, jotta kurssin käyneillä olisi hyvät lähtökohdat myös itsenäiseen opiskeluun. Opetettavina koodikielinä ovat esim. JavaScript ja Python.
Mitä oppimallaan voi sitten tehdä?
Mestarikoodaria ei juuri kenestäkään tule muutaman kansalaisopiston kurssin jälkeen – eikä tarvitsekaan. Nykymaailmaa ajatellen tärkeämpää on, että jokaisella on jonkinlainen ymmärrys koodaamisesta ja valmiudet oppia siitä vähän lisää.
Pelkällä koodaamisella on myös melko vaikea luoda menestyksekästä uraa. Lisäopintoina kannattaa suorittaa esim. graafisen suunnittelun perusteita, jolloin silmää miellyttävän sisällön luominen sujuu kuin tanssi. Tällaisella osaamisella voi laittaa pystyyn vaikkapa https://kalevalakasino.org/:n kaltaisen sivuston ja luoda uraa kasinoisäntänä.
Pelialan läpimurrosta on viime vuosina puhuttu mm. verotietojen julkaisupäivänä, mutta todellisuudessa läpimurto on jo tapahtunut, sillä esimerkiksi mobiilipelien maailma on käytännössä loputon. Pulaa on vain pätevistä tekijöistä. Ja vaikkei ammattikoodariksi ihan heti olisikaan pyrkimässä, se kannattaa kuitenkin pitää yhtenä vaihtoehtona mielessä.